elokuun toinen viikko
kello on yhdeksän aamulla
aurinko ei vielä vittuile
mutta se on kohta täynnä
kävin suihkussa
vesi tippuu niskaan
katson lattialle kerääntyvää vettä
siinä on jotain samaa kuin tässä kaikessa
töitä pitäisi tehdä
mutta puhelin on raskaampi kuin metrin betoni
noston sen selaan somea
nauran jollekin tyhmälle meemille
en muista enää mitä siinä oli
vaimo sanoo jotain toisesta huoneesta
vastaan “joo”
en kuullut mitä hän sanoi
hän ei odottanutkaan että kuulisin
olen tyytyväinen
en onnellinen
ne ovat kaksi eri asiaa
ja tässä iässä pitää hyväksyä ero
koira nuoleskelee jalkaani
se on rehellisin tunne
mitä minulla on tänään ollut