puhun itsekseni
ja se on ihan fine
kunnes tajuan ettei se oo
kaikki menee aina samoihin lukuihin
kahvit viini uni ja vitutus
yksityiskohtia joilla ei ole väliä
mutta jotka on pakko laskea
kello on yhdeksän aamulla
ulkona harmaata
sisällä harmaampaa
kukaan ei soita koska kukaan ei soita
parasta tässä päivässä
on se ettei sitä tarvitse selittää kenellekään
olen syönyt samaa leipää neljä päivää
se on jo kovaa
mutta se on -niin- kuin elämä
kovaa eikä siinä ole mitään väärää
joten nielen sen